Orange Money

Ƴeewndo OMIG: Asli e Golle mum e Guinée

Orange MicroFinances Guinée (OMIG), woni feccere e Orange Bank Africa, fuɗɗii golle mum e leydi Guinee ñalnde 3 lewru Mee, hitaande 2024. Kuugal maɓɓe mawngal ko addude naatgol kaalis digitalke e yimɓe ɓe alaa banki walla ɓe banki hokkataako golle no haani. Ɗum firti ko rokkude yimɓe Guinee laabi weeɓɗi ngam heɓde janjinaaji e ndartiingol kaalis, fof ko e laawol mobayila. OMIG ko Kalaasu Kaalis Digitalke (EME) mo Banki Sentral mo Republique de Guinée jaɓi gila hitaande 2016, ɗum addani ɗum en laawol ngam gollaade e laaɓal.

Orange Money Guinée ko feccere e Dental Orange e NSIA Bancassurance, ɗum addani ɗum en doole e ganndal ummoraade e dental kaalis mawngal. Ko Ousmane Boly Traoré ardii Orange Guinée, kanko e Jean-Louis Menann-Kouamé mo Orange Bank Africa, ɓe ndartii laawol OMIG ngam heɓtinde golle mum en. Yimɓe ɓe njaltata ko njulaagu tokoosu, sukaaɓe, e gollooɓe dowla ɓe njiɗi golle kaalis weeɓɗe e jaawɗe.

Janjinaaji e Ndartiingol Kaalis e Orange Money

Janjinaaji Tik Tak: Janjina Jaawɗe

Kuugal mawngal e Orange Money ko janjina Tik Tak, ngalaaji janjinaaji digitalke ɗi yimɓe mbaawi ñaagoo e heɓde wakkati gooto e jammbal Orange Money maɓɓe. Ngal janjina, ɗum waɗi ngam wallude yimɓe e ngeɗuuji kaalis jaawɗi walla ngam naatgol e njulaagu tokoosu.

• Keewal Janjinaaji: Haa jooni, janinaaji Tik Tak ina mbaawi fuɗɗaade gila 50 000 GNF (fotde 5.6 USD) haa 1 500 000 GNF (fotde 168 USD). Ɗum ko keewal moƴƴal ngam janjinaaji tokoosi.
• Tariyaaji e Toɓɓe: So tawii tariyaaji goongaaji e Guinee kollitaaka no feewi e yeeso yimɓe, OMIG ina gasa tawa ina jokkondiri e laawol Orange Bank Africa mo Kodduwaar. Ɗum firti ko fotde 1.15% HT e janjina kala ngam duuɓi 30, tawi ko 1% ceede dossier e 0.15% tariya. Ceede fuɗɗorde ina gasa tawa ko 1% e keewal janjina.
• Toɓɓe Jottinol: Janjina Tik Tak heewi ko jottinol wootol e nder balɗe 30. Ina woodi kadi Tik Tak+, mo peeje mum ngoni ngam rokkude janjinaaji mawɗi e jottinol e pecce e nder balɗe 90, haa teeŋti e yimɓe ɓe njoɓi no haani ko adii.
• Kiita Sabu Jaɓɓaare Timmal: So tawii janjina jaɓɓii timmal, kiitaaji ina mbaawi wonde 10% e keewal janjina kala ñalawma caggal ñalawma jottinol. Ko ɗum waɗi ko tiiɗnaare jottinol e wakkati mum ko huunde himmunde.
• Darnde Ngalu: Ngam janjinaaji Tik Tak weeɓɗi, darnde ngalu alaa. Kono ngam janjinaaji Tik Tak+ ɓurɗi mawnude (ɓuri 100 000 GNF), ina gasa tawa ina haani 30% e keewal janjina ndartinee e kaalis digitalke e tariya 3.5% e hitaande.

Tik Tak Épargne: Ndartiingol Kaalis Digitalke

Kaa golle goɗɗe himmunde e Orange Money ko Tik Tak Épargne, ngol golle ndartiingol kaalis mo weeɓi huutoraade, mo ina addana yimɓe laawol ndartinaade kaalis maɓɓe e jammbal Orange Money maɓɓe.

• Keewal Ndartiingol: Yimɓe mbaawi ndartinaade gila 10 000 GNF haa 50 000 000 GNF.
• Tariyaaji: Kaalis ndartinaaɗo ina heɓa tariya 3% e hitaande, mo yoɓetee e kala lewru.
• Weeɓre Njoɓdi: Alanaaki wakkati ndartiingol; yimɓe mbaawi jaɓɓaade kaalis maɓɓe kala wakkati e laawol gollooji Orange Money.

Laawol Ñaagagol, Kuuje App, e Darnde e Luumo

Laawol Ñaagagol e Kooɗeeji Jaawɗi

Ñaagagol janjina Tik Tak e ndartiingol kaalis Tik Tak Épargne ko weeɓi no feewi e jaawii. Yimɓe mbaawi naftoraade:

• Koodu USSD: Woɗɗinde *144# e mobayila maa, ndeen cuɓoo menu Tik Tak.
• App Mobayila: Huutoraade App Orange Money walla My Orange App e Android walla iOS.
• Nokkuuji Gollooji: Yimɓe gollooji Orange Money ina mbaawi wallude e anndugol yimɓe (KYC) e golle kaalis goɗɗe.

Ngam naatde e golle ɗee, ko haani ko wallaade kartal anndugol goongawal e nokku golloowo Orange Money. Caggal ɗuum, winnditaare digitalke ina waɗee, ndeen kadi nogande wuro walla foto, ndeen noon, ina heɓee naatgol USSD wakkati gooto. OMIG ina huutoraade Ƴeewndo algorithm ngam anndude ko moƴƴi e rokkugol janjina, ɗum ko tuugii e taariika golle Orange Money, huutoraade airtime, e jottinol janjinaaji ko adii. Yoɓɓere janjina ina heɓee e nder duuɓi 10.

Kuuje App Mobayila e Naftoraade

App Orange Money ko kuutorgal timmungal ngam njiimaandi kaalis maa. Yimɓe ina mbawi:

• Ƴeewtaade keewal kaalis maɓɓe e deftere kaalis famɗunde.
• Ñaagoo e jotta janjinaaji Tik Tak wakkati gooto.
• Winnditaade e jaɓɓaade kaalis ndartiinaaɗo.
• Yoɓa billaaji e nelda kaalis hakkunde yimɓe.

App oo ina heɓee e Android e iOS, tawi ina jogii darnde moƴƴere e Google Play Store (4.1 stars) e App Store (fotde 4.0/5), ɗum holliti ko yimɓe ina njiɗi ɗum, hay so tawii ina woodi wakkatiiji jaɓɓaare njoɓdi walla system ina jooɗoo.

Darnde e Luumo e Koftaaɓe

Orange Money ko ardiiɗo luumo kaalis mobayila e Guinee, tawi ina jogii fotde 40% e pecce golle kaalis mobayila. Ɗum seediima kadi caggal jaɓɓondiral mum e dowla ngam njoɓdi P2G (njoɓdi taxe otooji) e lewru Febariyee 2025, ɗum addani mawnugol yimɓe kesi fotde 70 000.

Koftaaɓe mawɓe OMIG ko MTN Mobile Money, Wizall Money, e Banco Post (GMPF). Kono, Orange Money ina seedii hoore mum e:

• Ɗaɓɓitaande janjina digitalke timmunde e yoɓɓere jaawnde.
• Ndartiingol kaalis jokkondiraangol e tariya.
• Kuuje golloowo tiiɗɗe e innde telefoŋ tiiɗnde.

Peeje yaajugol OMIG ina mbaɗi ko fuɗɗugol Tik Tak+ (Q4 2025) e addude janjinaaji tokoosi ngam njulaagu e gollooɓe, ɗum fof ko ngam yaajinde naatgol kaalis.

Toɓɓe Nafooje Ngam Yimɓe Ñaagotooɓe Janjina

Ngam yimɓe Guinee ɓe njiɗi naftoraade janjinaaji Tik Tak e Orange Money, woodi toɓɓe goɗɗe nafooje ɗe potɗon anndude:

• Faamde Toɓɓe e Tariyaaji: So tawii tariyaaji ina mbaawi wonde luurɗi, ko himmunde faamde laaɓal ko adii ñaagagol. Noddu nokku toppitol yimɓe Orange Money walla ñaagoo golloowo ngoɗɗo ngam laaɓal.
• Jotta e Wakkati Mum: Janjinaaji Tik Tak ɗon njiɗi jottinol wakkati gooto. Jaɓɓaare timmal ina addana kiitaaji mawɗi, ɗum waawi bonnude darnde maa e heɓugol janjinaaji e garoowo.
• Fuɗɗo e Tokoosu: So ko ngol gonaa arandeere maa, fuɗɗo e janjina famɗungal ngam yiyde no golle ɗe njokkondirta. So a yoɓii no haani, a waawi heɓde janjinaaji mawɗi e garoowo.
• Ƴeewto Tariika Golle Maa: OMIG ina huutoraade tariika golle maa e Orange Money. Darnde maa e jottinol billaaji e Airtime ina waawi wallude maa e heɓugol janjinaaji moƴƴi.
• Yiyde Cuɓe Goɗɗe: Hay so tawii Orange Money ko ardiiɗo, ko himmunde yiyde cuɓe goɗɗe to koftaaɓe ngam anndude hol ɓurɗo moƴƴude e maa.
• Toppito Aayaaji: Yimɓe ina ndaari aayaaji ko wayi no wakkati jooɗaaki system walla ŋakkeede kaalis golloowo. Koɗo heen e ɗum, kono wona e hakkillaaji ngam wakkatiiji ɗiin.

E timmal, Orange Money Guinée ina addana yimɓe laabi kaalis kesi e weeɓɗi, ɗum wallitii e yaajinde naatgol kaalis e leydi ndii. So tawii ina woodi ko haani laaɓtinde e tariyaaji, golle ɗe ina ngollii ngam wallude yimɓe Guinee e ngeɗuuji kaalis maɓɓe ñalawma kala.