Kompaniiji ñamaale ɗii fof e nder Guinée

Duniyaaru kaalis ina wayla hitaande kala, teeŋti noon e jaɓɓorde karallaagal kesal. Kaŋŋe Gine, kaalis jokkorgal dijital, walla jonde kaalis e appuuji, ina fuɗɗoo yaajde, hay so tawii ina woni e fuɗɗoode mum. Ndee winndannde, winndaaɗe e ƴeewndo keewngo, ina waɗa golle ko fayti e appuuji kaalis jokkorgal e golle jonde kaalis dijital kaŋŋe leydi Gine, tawa ina rokka kadi hakkillaaji potɗi wallude yimɓe heɓde kaalis e laawol kisngol.

Ƴeewndo Fedde Kaalis Jokkorgal Dijital kaŋŋe Gine Jooni

Fedde kaalis jokkorgal dijital kaŋŋe Gine ina woni e fuɗɗoode mum. E hitaande 2025, fotde yimɓe mawɓe miliyoŋaaji jeeɗiɗi (7.0) kaŋŋe Gine, ko fotde persan capanɗe ɗiɗi e joy (25%) tan e maɓɓe keɓaaɗo banke, so yerondiraama e persan capanɗe ɗiɗi e tati e feccere (23.5%) e hitaande 2017. Gaa gaa ɗuum, ko persan tati (3%) tan e yimɓe ɓee ceedii huutoraade kaalis jokkorgal dijital. Ngal limngal ina famɗi no feewi so yerondiraama e leyɗeele banndiraaɗe e Gine e nder diiwaan hee.

Gine ina jogii Jangirɗe Kaalis Waylude Elektarooniki (JKWE) tati keblaaɗe, ɗe laamu jaɓi: Orange Money, MTN Money, e Paycard. Ɗee jangirɗe ina ngonɗi e les dooɗe laamu kuuɓtodinɗe ɗe hitaande 2017, tawa Banke Sentraal Republique Gine (BCRG) ina reena ɗe. Kono, dooɗe laamu darnde wattirde geɗe ko fayti e kaalis jokkorgal dijital ina taƴii e hitaande 2025.

• Jangirɗe Kuuɓtidinɗe Kaalis Waylude Elektarooniki (JKWE): 3 (Orange Money: Mars 2016; MTN Money: Nuwambar 2016; Paycard: Seteembar 2016).
• Yimɓe mawɓe jogiiɓe konte banke: Fotde miliyoŋaaji 1.75 (persan 25% e yimɓe mawɓe) e hakkunde hitaande 2025.
• Huutoraade kaalis jokkorgal dijital: Les persan 5% e yimɓe mawɓe.
• Dooɗe laamu: Sariya hitaande 2017 o waɗii doosɗe tiiɗɗe ngam kuuɓtidinngo kaalis tokooso, o jaɓi JKWE, o waɗi kadi reende Banke Sentraal. Waylitooji ina njokki ngam timminde reende JKWE e doosɗe darnde wattirde geɗe.

Appuuji Kaalis Jokkorgal Mawɗi e Kuuɓtidinɗe kaŋŋe Gine

Appuuji kaalis jokkorgal cikkaaɗi tan ina famɗi kaŋŋe Gine. Ko ɓuri heewde ko kuuɓtidinɗe kaalis waylude mobilaare ɗe banke walla sosiyeteeji telefoŋaaji ndokka walla ɗe jokkondiri e kaalis jokkorgal tokooso.

Credit Money (Crédit Rural de Guinée / Sayele)

Ngal appu ngal ko sosiyetee Crédit Rural de Guinée (CRG) e Sayele ngoni e waɗde. Ina yaltina kaalis jokkorgal hakkunde GNF 20 000 e GNF 1 000 000. Jardi mum hitaande kala ina wayloo hakkunde persan 96 e persan 180. Ina jogii njoɓdi golle persan 1.5, kadi ina jogii njoɓdi duƴƴere persan 2 kala ñalawma so kaalis artiraaka e wakkati. Ngam heɓde kaalis e maɓɓe, aɗa foti neldaade SMS, waɗde fotokop kaartal anndingo, e waɗde selfie. Ngal appu ngal ina heɓi jeereede 4.5/5 e nder Marsu Appuuji.

GuineeMoney (Jalloh Enterprise)

Ngal appu ngal ko Jalloh Enterprise Limited woni e waɗde. Ko kuuɓtidinnde kaalis waylude mobilaare jogiiɗe mbaawka hokkude kaalis jokkorgal tokooso haa GNF 100 000 (ɓe tabbitaaki). Jardi mum e njoɓɗi mum ɗi tabbitaaka. Ngam winnditaade, wallitaago ko gollodiiɗo, kadi aɗa foti waɗde kaartal anndingo. Ina heɓi jeereede 3.8/5.

Orange Money

Ngal appu ngal ko Orange Guinée SA woni e waɗde, e jokkondiral e BICIGUI. Ko kuuɓtidinnde kaalis waylude mobilaare ɗe yaltina kaalis jokkorgal haa GNF 500 000. Jardi mum lewru kala ko persan 10 (persan 120 hitaande kala), hono no doosɗe BCRG ɗe hitaande 2018 ceediri. Ina jogii njoɓdi neldugol persan 1, kadi njoɓdi ittugol kaalis ko persan 2. Ngam winnditaade, aɗa foti waɗde SIM card, kadi aɗa foti waɗde kaartal anndingo. Ina heɓi jeereede 4.2/5.

MTN Money

Ngal appu ngal ko MTN Guinea woni e waɗde. Ko kuuɓtidinnde kaalis waylude mobilaare ɗe yaltina kaalis jokkorgal haa GNF 300 000. Jardi mum lewru kala ko persan 9 (persan 108 hitaande kala), hono no doosɗe laamu ɗe hitaande 2016 ceediri. Ina jogii njoɓdi ittugol kaalis GNF 300 kala ittugol. Ngam winnditaade, aɗa foti waɗde SIM card, kaartal anndingo, e selfie. Ina heɓi jeereede 4.0/5.

Paycard

Ngal appu ngal ko Paycard SA (Gine) woni e waɗde. Ko kuuɓtidinnde kaalis waylude mobilaare e mbaawka jokkorgal haa GNF 200 000. Jardi mum lewru kala ko persan 7 (persan 84 hitaande kala), hono no doosɗe BCRG ɗe hitaande 2016 ceediri. Ina jogii njoɓdi ittugol kaalis GNF 400. Ngam winnditaade, aɗa foti yaade to branch, kadi aɗa foti waɗde kaartal anndingo. Ina heɓi jeereede 3.9/5.

Ecobank Guinea Loan (e Appu Ecobank Mobilaare)

Ngal appu ngal ko Ecobank Guinea woni e waɗde. Ina yaltina kaalis coɓal haa USD 500, e jardi persan 1 lewru kala. Ko banke keblaaɗo, kadi golle mum kaalis jokkorgal dijital ɗe tabbitaaka no feewi. Ina heɓi jeereede 4.1/5 ngam appu banke mawɗo.

Yeru, woɗɓe ina keddii, hono MicroCred app (Socofi), QuickLoan Guinea, SmartCredit GN, Afrilend Guinea, kono golle maɓɓe e doosɗe maɓɓe ɗe tabbitaaka no feewi.

Jarɗi Kaalis, Ceede Jokkorgal, e Kuuɓtidinɗe

So tawii aɗa ƴeewa heɓde kaalis jokkorgal e nder Gine, ko huunde himmunde anndude jarɗi kaalis, ceede jokkorgal, e kuuɓtidinɗe goɗɗe. Appuuji kaalis jokkorgal dijital kaŋŋe Gine ina keewi yaltinde kaalis jokkorgal e jarɗi kaalis toowɗi no feewi. Jardi kaalis hitaande kala ina waawi yettaade persan 180, ko ɗum huunde hulɓiniinde ngam wattirɓe geɗe.

Ceede jokkorgal ina kadi heewi. Ina woodi ceede golle, ceede duƴƴere, ceede neldugol, e ceede ittugol kaalis. Ɗee ceede, so kawraama, ina mbaawi mawninde njoɓdi kaalis jokkorgal haa laaɓtude. Ko ɗum waɗi, ko huunde himmunde no feewi ƴeewtude ɗe no feewi hade maa waɗde alkawal.

Ceede jokkorgal ina wayloo e hakkunde GNF 20 000 haa GNF 1 000 000, tawa ina fawii e appu e anndindugo neɗɗo. Wonande Ecobank, ceede jokkorgal ina mbaawi yettaade USD 500.

Dooɗe Laamu e Darnde Wattirde Geɗe

Banke Sentraal Republique Gine (BCRG) ina reena banke, jangirɗe kuuɓtidinɗe kaalis tokooso, e jangirɗe kaalis waylude elektarooniki (JKWE). Sariya kaalis kuuɓtidinngo ɗe hitaande 2017 o tiiɗiɗinii doosɗe laamu kaalis tokooso, o jaɓi kadi golle JKWE.

Kono, hay so tawii BCRG ina waɗa golle no feewi ngam reende fedde kaalis, doosɗe darnde wattirde geɗe ko fayti e kaalis jokkorgal dijital ina taƴii haa jooni. Ngal taƴgol ina acca yimɓe heewɓe e haɗe, teeŋti so tawii ina jokkondiri e jarɗi kaalis toowɗi e ceede cuuɗiiɗe. Ko ɗum waɗi, ko huunde himmunde no feewi ƴeewtude doosɗe laamu kadi ngam wallude wattirɓe geɗe heɓde kisal.

Jaɓɓorde Karallaagal e Kuuɓtidinngo Kaalis Waylude

Jaɓɓorde karallaagal, teeŋti noon e kaalis waylude mobilaare, ina woni caka fedde kaalis jokkorgal dijital kaŋŋe Gine. Hay so tawii huutoraade kaalis jokkorgal dijital ina famɗi, huutoraade kaalis waylude mobilaare ina yaajdi. Ɗum ina rokka mbaawka mawnugol mawngol ngam kaalis jokkorgal dijital. Sosiyeteeji telefoŋaaji mawɗi, hono Orange e MTN, ina ndokka kaalis waylude mobilaare, kadi ko ɗiin ngoni ko ɓuri heewde e yimɓe huutortoo kaalis dijital.

Kuuɓtidinngo kaalis waylude mobilaare ina wallita sosiyeteeji kaalis jokkorgal dijital heɓde yimɓe heewɓe, teeŋti noon e nder gure e gese. Kono, caɗeele ina keddii, hono jaajeende internet famɗunde e baɗɗe kuutorɗe mobilaare ɗe ɗe mbaɗi.

Ƴoƴƴinaali Fedde e Yeeso

Fedde kaalis jokkorgal dijital kaŋŋe Gine ina woni e fuɗɗoode mum, kono ina jogii mbaawka mawnugol mawngol. So doosɗe darnde wattirde geɗe ɓetooma, kadi so anndindugo ko fayti e kaalis jokkorgal dijital yaajiima, yimɓe heewɓe ina mbaawi huutoraade ɗum.

Ƴoƴƴinaali ina mbaawi wonde sosiyeteeji karallaagal kaalis kesi ina njaha e nder fedde ndee, kadi ina mbaawi wonde banke e sosiyeteeji telefoŋaaji ina ndokka golle kaalis jokkorgal dijital ɓurɗe yaajde. Kono, caɗeele ina keddii, hono jardi kaalis toowɗi, caɗeele karallaagal, e hulde wattirɓe geɗe.

Wasiyyaaji Potɗi Wallude Yimɓe Heɓde Kaalis Jokkorgal Dijital

Hono no fedde kaalis jokkorgal dijital yaajirta kaŋŋe Gine nii, ko huunde himmunde no feewi ngam yimɓe anndude no heɓde kaalis e laawol kisngol. Ngiɗen rokkuɗen wasiyyaaji potɗi wallude:

Dillooji e Hakkille

• Yerondirɗi jarɗi kaalis e njoɓɗi: Hade maa waɗde alkawal kaalis, yerondirɗaa jarɗi kaalis e njoɓɗi e hakkunde jangirɗe ceertuɗe. Yeru, Credit Money ina jogii jarɗi kaalis toowɗi no feewi, kono Paycard ina jogii jarɗi kaalis ɓurɗi famɗude.
• Huutoraade appuuji jokkondirɗi e banke: So tawii ina waawi, huutoro appuuji jokkondirɗi e banke (hono Ecobank) ngam heɓde jarɗi kaalis ɓurɗi famɗude e kisal ɓurngol.
• Waɗde alkawal tan ko aɗa waawi artirde: Borii tan ko aɗa waawi artirde e wakkati. Duƴƴere ina waawi mawninde njoɓdi kaalis haa laaɓtude.
• Ƴeewtude doosɗe appu e waɗde kaɓɓe data no feewi: Hade maa huutoraade appu, ƴeewtudee doosɗe mum e no waɗata kaɓɓe data maa.
• Reende daartol artirgol kaalis moƴƴol: Artirde kaalis maa e wakkati ina wallita ma mahde daartol artirgol kaalis moƴƴol, ko ɗum waawi wallude ma heɓde kaalis jokkorgal ɓurngol mawnde e jarɗi kaalis ɓurɗi moƴƴude e yeeso.

Ɗee hakkillaaji ina mbaawi wallude yimɓe Gine heɓde kaalis jokkorgal dijital e laawol kisngol e moƴƴol.

Ndee winndannde ina fawii e humpitaande heɓaande e BCRG e gollodiiɓe kaalis e lewru Seteembar 2025. Humpitaande ko fayti e golle ɗe tabbitaaka ina holliraa.