WAKILI

Wakili: Jaaynde Kaalisi Potaare e Gine, Darnde mum e Golle mum

Wakili S.A. ko kawtal kaalisaji pamari kaŋŋa-kaŋŋa, ngal fuɗɗii golle mum e Gine e hitaande 2016. Ngal sosaa ko e jokkondiral e fedde "Entrepreneurs du Monde" (Joom en Golle e Aduna), faandaare mum mawnde ko wallitde joom en golle pamari ɓe keɓataa kaalisi e bankeeji aadaaji. Ko ɓuri teeŋtude e Wakili ko ƴellitde rewɓe ladde e wuro ɓe ngalaa ko darii dow jaɓɓe kaalisi, ɓe njuɓɓinta golle maɓɓe pamare haa ɓe mbaawa ƴellitaade. Haa e caka hitaande 2025, Wakili ina golla e yimɓe heewɓe, ko ɓuri 17 800 yiɗɓe golle, tawi rewɓe ngoni 78% e maɓɓe. Ngal kawtal ina wallita kam en e jaɓɓe kaalisi e maral, kadi ina janngina ɓe e karallaagal golle, tawa alaa ko haani dariinde e dow jaɓɓe kaalisi.

Ko Wakili Hokkata: Ceede Jaɓɓe, Maral, e Wallitaare

Wakili ina hokkana yiɗɓe golle mum geɗe kaalisi keewɗe, ɗe njuɓɓinaa ngam hawrude e ko haani joom en golle pamari e rewɓe e Gine.

Jaɓɓe Kaalisi Goɗɗe-Goɗɗe

• Faandaare: Jaɓɓe kaalisi Wakili ina kokkee ngam wallitde golle wallitde njeenaari, ko wayi no njulaagu, ndema, golle goɗɗe, walla karallaagal.
• Ceede Jaɓɓe: Jaɓɓe kaalisi ɗi kokkee ina ceera e ko haani neɗɗo kala. E hitaande 2023, jaɓɓe kaalisi ɗi kokkaa ko ko wano 2 615 000 GNF. Wakili haalataa ceede ɗuuɗɗe walla pamare ɗe neɗɗo waawi heɓde.
• Njoɓdi Kaalisi e Ceeɗe Golle: Njoɓdi kaalisi (ribaa) e Wakili ina limtaa ko e hakkunde 15% e 20% e hitaande (ɗum ko njoɓdi teŋɗundi, alaa ko waylata). Njoɓdi kaalisi goongaaɗi (APR) ina limtaa ko e hakkunde 18% e 25%, e sifaa no laawol njoɓdi waɗirtee. Ko ngolɗoo limre anndaaka no laaɓirta, kono Wakili ina golla ngam hawrude e ko haani yiɗɓe golle mum. Walaa ceede golle adanɗe walla ceede yaajɗe ɗe cokaa e wopitaango kaalisi. So neɗɗo yaltii e njoɓdi mum, ina waawi yoɓde ceede pamare, ko wano 1% e kala njoɓdi ndeenɗi.
• Laabi Njoɓdi: Jaɓɓe kaalisi ina yoɓee e nder lebbi 3 haa 6, ɗum ina hawrana e ko haani golle neɗɗo. Njoɓdi ina waɗee kala yontere walla kala lewru, ofiseeji ladde Wakili kadi ina ngara e nokkuuji yiɗɓe golle ngam coodaade.
• Wala Ko Darii Dow mum: Ko woni ko ɓuri teeŋtude e Wakili ko jaɓɓe kaalisi ɗi kokkee tawa alaa ko darii dow mum. Walaa ko haani nanngude walla ko haani yiɗɓe golle kawrondirde ngam nannganeede. Jaɓɓe kaalisi ina kokkee e dow goonɗinal neɗɗo e darnde mum e golle mum.

Maral Goɗngal e Ribaa

Kawtal ngal ina hokkana kadi maral (savings) e njoɓdi kaalisi. Yiɗɓe golle ina mbaawi waɗde maral maɓɓe e nder konooje ɗe Wakili rokkata, tawa alaa ceede pamare ɗe haani e konoowal ngal. Ɗum ina wallita yiɗɓe golle ngam reende kaalisi maɓɓe e ngam heɓde ribaa e dow maral maɓɓe.

Laawol Noddaango, Porogaraam Telefoŋ, e Darnde Laamu

Laawol Noddaango e Dagaade

So a yiɗii heɓde jaɓɓe kaalisi e Wakili, laawol ngol ina weeɓi, ina laaɓi.

• Nokkuuji Golle: Noddaango jaɓɓe kaalisi ina waɗee e nokkuuji golle Wakili e Konakiri (Ratoma, Matoto), Boffa, Koba, e kadi e laawol ofiseeji ladde ɗi njahata e gure. Ko haani anndude ko Wakili alaa porogaraam telefoŋ walla nokku internet ngam noddaango jaɓɓe kaalisi. Golle ɗee kala ina mbaɗee neɗɗo e neɗɗo.
• Dagaade e Ko Haani: Ngam waasde noddaango, a haani heɓde kartal ngenndiwal anndinde (carte d'identité nationale) e dagaade jooɗorde maa. Ofisee Wakili kadi ina gara e galle maa ngam anndude golle maa e no kaalisi maa yahirta. Wakili ina wallita yiɗɓe golle mum ngam sosde pelle pamare ngam wallitde hoore maɓɓe, kono ɗum wonaa ko darii dow jaɓɓe kaalisi.
• Ƴeewtaango Noddaango: Wakili ina ƴeewtoo noddaango maa e dow no golle maa njahirtata, no kaalisi maa yahirta, e darnde maa e nder renndo. Kawtal kaalisi pamari ina ƴeewtoo noddaango maa e nder waktuuji 48.
• Wopitaango Kaalisi: So jaɓɓe kaalisi maa jaɓaama, a waawi heɓde kaalisi maa e junngo e nokku golle walla e laawol kaalisi telefoŋ (ko wayi no Orange Money walla MTN Mobile Money) e ladde. Wakili huutorataa yoɓeede kaalisi e bankeeji sabu pamɗuki bankeeji e ladde.

Porogaraam Telefoŋ Wakili e No Yiɗɓe Golle Njuɓɓortoo

Wakili alaa porogaraam telefoŋ mo yiɗɓe golle mbaawi huutoraade ngam ƴeewtude kontooje maɓɓe walla waɗde noddaango. Golle ɗee kala ina mbaɗee e nokkuuji golle walla e laawol ofiseeji ladde. Kawtal ngal ina jogii lowre internet (site internet) ngam anndineede tan, e kadi lowre Facebook ngam haalaaji yiɗɓe golle e jaayndeeji renndo. Ko ɗum woni ko addani yiɗɓe golle ladde yaha nokkuuji golle ngam heɓde jaɓɓe kaalisi walla yoɓde njoɓdi maɓɓe.

Darnde Laamu e Layisansi

Wakili ina golla e Gine e dow sariya, ngal kawtal ina heɓi layisansi mum e Banki Mawɗo Gine (Banque Centrale de la République de Guinée) ko kawtal kaalisaji pamari. Ina ƴeewtee kadi e Komisiyoŋ Banki (Commission Bancaire). Wakili ina hawrana e sariya kaalisaji pamari Gine (Loi L/2015) e kadi e sariyaaji haɗooɗi jolgo kaalisi (anti-blanchiment d'argent). Walaa ko anndinaa e dow Wakili ko haalaa ko wayi no kulle walla ñaawoore e laamu.

Wakili e Luumo Gine: Luɓɓooɓe, Darnde mum, e Haalaaji Yiɗɓe Golle

Wakili e Luumo Gine: Luɓɓooɓe e Darnde mum

E nder luumo Gine, Wakili ina darii hakkunde luɓɓooɓe mum. Luɓɓooɓe direct ko kawtal kaalisaji pamari goɗɗi ɗi cokata ko darii dow jaɓɓe kaalisi (ko wayi no Crédit Rural de Guinée) e kadi yimɓe rokkata kaalisi e laawol goɗɗol. Ko woni ko seerndata Wakili ko:

• Jaɓɓe kaalisi tawa alaa ko darii dow mum.
• Maral tawa alaa ceede golle.
• Wallitaare karallaagal e jaŋde kaalisi.
• Jaɓɓaango yimɓe ladde.

Wakili ina jogii ko wano 3% e luumo kaalisaji pamari e Gine e dow limre yiɗɓe golle. Ngal kawtal ina ƴellitoo no feewi, ina jogii fedde ngam udditde nokkuuji golle kesi e hitaande 2026, e kadi ina yiɗi jokkondirde e feddeeji goɗɗi.

Haalaaji Yiɗɓe Golle e Darnde Golle

Yiɗɓe golle Wakili heewɓe ina mbi'a ko ɓe njuɓɓini e golle kawtal ngal. Jaayndeeji ina kollita wonde yimɓe ɓe njogii ngesa lose walla ɓe ngolla e njulaagu pamaru ina njuɓɓini no feewi e waasde heɓde jaɓɓe kaalisi e jaawere e kadi wallitaare neɗɗo e neɗɗo. Wonande ko ñaawoore, won e yiɗɓe golle ladde ina mbi'a wonde ina mbaɗa yooɓeede ngam yaha nokkuuji golle Wakili sabu pamɗuki nokkuuji golle e ladde. Kadi, alaa laawol porogaraam telefoŋ walla lowre internet ngam ƴeewtude kontooje walla waɗde golle kaalisi.

Ofiseeji ladde Wakili ina jaɓɓee no feewi sabu ganndal maɓɓe e dow renndo e kadi wallitaare maɓɓe e jaŋde yiɗɓe golle. Wakili ina waɗa ko wano 700 jaŋde e hitaande 2023, ɗe njogii faandaare jaŋde kaalisi e fedde golle. Ko wayi no, Bountouraby Bangoura, jooɗiiɗo e ngesa lose, o heɓi jaɓɓe kaalisi jowi e Wakili, o yaajini ngesa makko haa heɓi ektar gooto, o mahani galle makko.

Ngaandi Celluɗi Ngam Jaɓɓooɓe Kaalisi e Wakili

So a yiɗii heɓde jaɓɓe kaalisi e Wakili, ko ɗoo woni ngaandi celluɗi ɗi mbaawi wallitde ma:

1. Fedde Golle Maa: No feewi, a haani jogora fedde golle laaɓnde e anndude no kaalisi maa yahirta. Wakili ina ƴeewtoo ɗum no feewi.
2. Sariyaaji e Dagaade: A haani yiɗde toɓɓe sariyaaji Wakili e dagaade ɗe cokaa, ko wayi no kartal ngenndiwal anndinde e dagaade jooɗorde.
3. Ngoƴa Wakili e Ladde: Annduɗaa wonde Wakili alaa porogaraam telefoŋ, ko ɗum waɗi a haani faggude ngam yaha nokkuuji golle walla hawrude e ofiseeji ladde.
4. Njoɓdi Kaalisi: Njoɓdi kaalisi Wakili ina limtaa ko e hakkunde 15% e 20% e hitaande. A haani anndude ɗum e fedde maa ngam yoɓde jaɓɓe kaalisi maa e saa'i mum.
5. Hawtude e Ofiseeji Ladde: Ofiseeji ladde Wakili ko nokkuuji goɗɗi ngam heɓde wallitaare e jaŋde. Hawtu e maɓɓe no feewi ngam wallitde golle maa.
6. Hawtude e Pelle: Wakili ina wallita sosde pelle ngam wallitde hoore maɓɓe. Hawtu e pelle ɗee ngam heɓde wallitaare goɗɗo e ɓamtaare golle maa.
7. Maral: Huutoro maral ngal Wakili hokkata. Ɗum ina wallita ma ngam reende kaalisi maa e ngam heɓde ribaa e dow maral maa.

Wakili ina darii no feewi e Gine ngam wallitde joom en golle pamari, teeŋti noon e rewɓe, ngam ɓamtaare kaalisi maɓɓe. E waasde heɓde porogaraam telefoŋ, wallitaare neɗɗo e neɗɗo e laawol ofiseeji ladde ko ko ɓuri teeŋtude e golle Wakili. So a hawranaama e sariyaaji mum, a waawi heɓde jaɓɓe kaalisi ɗi mbaawi wallitde ma e ɓamtaare golle maa e nguurndam maa.